Kotoilua

Syksyn tullessa ohjelmaan on kuulunut melkein perinteinen flunssakausi ja kotoilu. Kuumaa mehua hörppiessä pääsee jo nauttimaan kesän sadosta. Jostain syystä sateiden ja syksyn tultua kesä tuntuu jo kaukaiselta ajalta, kun arki täyttyy taas erilaisista menoista ja tapaamisista. Toisaalta syksyssä on minusta jotain todella rentoa ja leppoisa. On ihan ok pistää villasukat jalkaan ja vetäytyä viltin alle. Yleensähän minä teen niin läpi vuoden, mutta tämä kesä ”sulatti” jopa tämän vilukissan. Puutarhavälineet ja maalisudit on vaihtuneet vähäksi ajaksi lankoihin ja puikkoihin ja erilaisten neulosten ja ompelusten suunnitelmat pyörivät päässä.

Kun tuo flunssa pakotti hetkeksi hiljentämään vauhtia, niin siitä seurasi kuitenkin hetki aikaa omien ajatusten kuuntelulle. Niin usein käy, että sitä ajattelee asioita sen kautta mitä EI pysty tekemään. En osaa, en ehdi, ei ole resursseja. Monissa yhteyksissä puhutaan omien vahvuuksien löytämisestä, mutta oikeasti niiden oivaltaminen lähtee itsestä. En osaa tehdä tuota niinkuin tuo toinen, mutta tämä toinen asia ei tuota minulle vahvuuksia. Minulla ei ole mahdollisuuksia tuohon, mutta voin tehdäkin sen vastaavasti näin. Minun ei tarvitse seurata muiden esimerkkiä, vaan voin luoda oman polkuni. Kunpa muistaisin tämän ajatuksen ja tunteen myös kiireen keskellä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *